Yövartio II
Varjojen Airueet
Tunnettuja sukuja ja ihmisiä
Sisällys
1. Benedict, Keisarillinen suku
2. Metheras, Iberian valtiaat
3. Angelus, Sotaherrat
4. Kolmiliiton senaattorit
5. Yksittäisiä merkkihenkilöitä
1. Benedict - Keisarillinen suku
Kolmiliiton Keisarikunnan tämänhetkinen hallitsijasuku, joka saavutti asemansa vuonna 920 tapahtuneessa vallankaappauksessa. Benedictin nimi on tunnettu kaikissa ihmisten valtioissa ja nykyisin myös pahamaineisena sodanlietsojana haltioiden valtakunnissa. Dagor IV:n valtakaudella suvusta on kiertänyt monenlaisia huhupuheita, varsinkin Dagor IV:n viimeisinä vuosina. Juoruahneet bardit ovat saaneet sukua vaivaavista epäselvistä kuolemantapauksista sekä yleisestä salamyhkäisyydestä aiheita useisiin lauluihin (jotka kertovat kirouksesta ja muusta romanttisesta hölynpölystä).
Benedicteillä on tuntunut olevan ongelmia jälkeläisten ja perillisten saamisella. Dagor IV:llä oli poika, mutta hän sai surmansa jo nuorena. Perimys siirtyi Dagorin veljeen, Artemikseen, jonka kolmesta lapsesta jo yksi, prinsessa Silvia, on saanut surmansa. Jos Artemiksille tai hänen kaksoispojilleen tapahtuisi jotain, suku sammuisi. Tällöin perillistä lähdettäisiin etsimään todella kaukaa ja aikaavievästi. Ainakin mahtisuvuilla Metheras, Darius, Angelus ja Nazarius on kaukaisia sukulaissuhteita Benedicteihin.
Menehtyi 16.9. 1001. Hän hallitsi Kolmiliittoa ristiriitaisissa tunnelmissa koko parikymmenvuotisen uransa aikana. Nuorena hän oli innokas ja kirkaskatseinen keisari. Alkuaikoina Dagor IV ei ollut kiinnostunut sotkeutumaan raadolliseen politiikkaan tai senaatin kähmintään ja tyytyi vetämään suuria linjoja. Lopulta hän huomasi toimintansa antavan liikaa valtaa hännystelijöille ja vaihtoi kontrolloivampaan taktiikkaan.
Dagor IV:llä ei ollut onnea perillisen hankkimisessa. Hänellä oli poika, Nicholas, mutta tämän sanottiin menehtyneen epäselvissä olosuhteissa pojan ollessa 13 vuotias. Lauluniekat tietävät kertoa sydänkohtauksesta, tornista putoamisesta, tuntemattomasta sairaudesta, riidasta isänsä kanssa, joka päättyi miestappoon ja muusta tutusta hötöstä, mitä heidän taholtaan on tälläisten asioiden tiimoilta totuttu kuulemaan. Virallinen totuus tapahtumien kulusta jäi hovin sisään, eikä asiaa sopinut ottaa puheeksi aatelisten jutusteluissa.
Viimeisen vuotensa Dagor IV vietti sairauden kourissa, mutta ehti silti nähdä veljentyttärensä, prinsessa Silvian, salamurhan ja julistaa sodan syyllisille: Valantarin haltioille.
Prinsessa Silvia salamurhattiin yli puoli vuotta sitten Vesperissä. Hän oli keisari Dagor IV:n veljen ja perijän, Artemiksen, tytär. Prinsessa Silvia oli hovijuorujen lempilapsi mystisellä käytöksellään ja kiinnostuksen puutteellaan normaaleiksi pidettyihin asioihin (kuten juhliin, tanssiaisiin ja miehiin). Silvia opiskeli monien aatelisten tapaan Vesperin Yliopistossa, ainakin sosiologiaa, historiaa ja taikuutta. Lopulta hän vetäytyi tuntemattomattomaan paikkaan käyden vain harvoin Lumenorin keisarillisessa palatsissa.
Hovista kiiri noin vuosi sitten juorupuhetta, jonka mukaan Dagor IV ei olisi halunnut veljestään Artemiksesta, Silvian isästä, perijäänsä. Kerrotaan, että hän olisi halunnut nähdä Silvian astuvan keisarinnaksi hänen valitsemansa pätevä mies rinnallaan, josta olisi tullut Kolmiliiton keisari. Suunnitelmat valuivat kuitenkin tyhjiin, sillä niin Dagor IV kuin Silvia ovat tällä hetkellä jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen.
Vuoden 1001 keväällä Silviaan kohdistui kohtalokas attentaatti, jonka syyllisiksi osoittautui salaperäinen haltiajärjestö Camos. Valontuojan kirkon nappaaman murhajahaltian perinpohjaisissa kuulusteluissa selvisi Camosin saaneen käskynsä itseltään Valantarin klaanineuvostolta.
Dagor IV:n nuorempi veli ja Silvian isä. Suurin tahra hänen mainessaan nuorena miehenä oli sitkeä huhupuhe, jonka mukaan Artemis oli surkea tekemään päätöksiä, joita hänenlaisesta mahtimieheltä odotettiin. Kerrottiin, että hän ei pystynyt tekemään yksinkertaisimpiakaan linjauksia ilman neuvonantajiaan, hovimestareitaan ja hännystelijöitään.
Dagor III sai sekoilevan ja ilmeisesti kaikki lupaavan johtajan hyveet omaamattoman poikansa Artemiksen ruotuun vain yhdellä asialla: sotavoimien purppuralla. Armeija osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä yllättäen Artemis viihtyi. Lopulta hän komensi 8000:ta miestä Kolmiliiton 1.Armeijan kenraalina. Tänä päivänä Artemiksen oletetaan juuri saaneen kirjeen veljensä kuolemasta ja saapuvan kuukauden sisään sotatantereelta Lumenoriin keskustelemaan kruunajaisistaan ja hallintokaudestaan.
Onko Artemis nyt keski-ikäisenä pätevä johtamaan maailman mahtavinta valtiota, Kolmiliiton aatelisto ja senaatti kysyvät hiljaa itsekseen. Kertomusten mukaan häntä auttaisi 1.Armeijan ja muidenkin asioiden johtamisessa edelleen suuri neuvonantajajoukko. Toisaalta, onko huono asia, jos herra itse tunnustaa oman vajavaisuutensa tietyillä hallinnon osa-alueilla ja kerää ympärilleen viisaimmat ja älykkäimmät asiantuntijat, monet kysyvät. Nyt Artemist on käytännössä julistanut sodan senaattia vastaan.
Antton ja Atreus Benedict
Ovat Artemiksen ainoat jäljelle jääneet lapset, iltatähtiä ja kaksosia. Koska kumpikaan ei ole toista vanhempi, voi perimyksestä seurata ongelmia. Heistä tiedetään verrattain vähän, sillä Artemis on mustasukkaisesti pitänyt 13-vuotiaat poikansa poissa julkisuudesta.
2. Metheras - Iberian valtiaat
Metheras on hallinnut Kolmiliiton Iberia-provinssia, joka vartioi strategisesti merkittävää Nuviel-joen suuta, satoja vuosia. Tämä seikka on pitkään ollut piikki Kauppakillan lihassa, sillä Metheraat ovat pystyttäneet tulleja joelle. Suku on nykyisen päämiehensä Sebastian Metheraan ansioista noussut poliittisesti ja taloudellisesti erittäin arvostettuun asemaan.
Sebastian Metheras
Sukunsa pää, toimii Kolmiliiton senaattorina. Hänen sanotaan olevan työlleen omistautunut, Valontuojan nöyrä palvelija, vaativa mutta reilu mies. Vuosia sitten Sebastian nai erään vaikutusvaltaisen Iberialaisen maaherran tyttären, Merle Patrian, peri lisää maa-alueita, nousi Keisarin suosioon ja yleni Iberian herttuaksi. Tämä kunnianhimoinen mies ei ole kyennyt välttämään skandaaleita, sillä hänen ensimmäinen vaimo, Merle, katosi kymmenen vuotta sitten, huhujen mukaan kidnappauksen seurauksena. Miksi häntä ei saatu takaisin on asia josta Sebastian ei ole ulkopuolisille puhunut. Sebastian meni uudelleen naimisiin joidenkin vuosien päästä nuoren braedonilaisen Cathrinan kanssa. Nyt Sebastian on yksi senaattoreista, jotka pitävät sisäpoliittisesti epästabiilia valtioita kasassa.
Argos Metheras
Sebastianin poika ensimmäisestä avioliitosta Merlen kanssa ja isänsä herttua-arvon perijä. Argosta pidetään aatelispiireissä keikarimaisena, äänekkäänä ja tulisieluisena, joka ei välitä muista kuin itsestään. Häntä on nähty viime vuosina isänsä mukana tärkeissä poliittisissa tilanteissa, joten Sebastian lienee päättänyt vaikka väkisin vääntää pojastaan tulevaa sukunsa päätä. Pikkulinnut laulavat Sebastianin naittaneen poikansa giatlaisen ylimyksen tyttärelle, varmasti hyöty mielessään, sillä rakkaudella, muuhun kuin Kolmiliittoon ja valtaan, ei paljoa ole sijaa hänen ajatuksissaan. Tai ehkä hän kuvittelee jonkun kammottavan pirttihirmun laittavan poikansa järjestykseen, irvileuat louskuttavat.
Josephine Metheras
Tarinoiden mukaan kaunis kuin Mare Profantumin aallot, ihanainen Josephine, syntyi myös Sebastianin ensimmäisen avioliiton aikana. Aatelisjuorut kertovat tytön olevan turhautunut asemaansa koristeena ja viettävän varsin villiä elämää. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Sebastian Metheras naittaa hänet hyötyavioliittoon, heti kun sopiva ehdokas löytyy.
Angeluksen aatelissuku on satavuotisten perinteinen mukaan ollut Kolmiliiton 8.Armeijan, "Telerin Aarnikotkien", päällystösuku. Heidän tililtään löytyy sotilasvoittoja jo Kolmiliiton alkuajoilta. Koko suku saa naisiaan myöten ankaran sotilaskoulutuksen, tosin Angeluksen naiset eivät palvele etulinjoissa, eikä heillä ole sotilasarvoa. Angelukset ovat puhtaita: heillä ei ole yhtäkään skandaalia tilillään tai kenties ovat vain siivonneet jälkensä hyvin. Suvulla on avioliiton kautta yhteyksiä Metheras-sukuun (Angeluksen sisaruskatraan äiti on Sebastian Metheraan sisko, isänsä he menettivät jo kauan aikaa sitten taistelussa Teleriläisiä separatisteja vastaan).
Sukunsa pää ja Telerin kreivi nuoresta (noin 30-vuotta) iästään huolimatta. Hän on Kolmiliiton 8.Armeijan kenraaliluutnantti, soturi henkeen ja vereen. Miehen toimista kiertää jonkinlaisia juoruja (Yövartio I tapahtumat), mutta mitään ei ole pystytty todistamaan. Jonathan Angelus soti urhoollisesti miehineen Valantarin vastaisella rintamalla, mutta katosi ratkaisutaistelun kaaoksessa. Huhujen mukaan hänet kaapattu haltioiden panttivangiksi, hän on loikannut, kaatunut, karannut, teloitettu, ruumis poltettu ja eräs sotilas oli varma että oli nähnyt Jonathanin piileskelevän valeidentiteetin turvin Valontuojan munkkina jossain päin Giatia.
Trista Angelus
Jonathan Angeluksen katoamisen jälkeen hänen toinen veljensä Jacob Angelus julisti Tristan Telerin kreivittäreksi ja suvun pääksi. Trista sai Jonathanin entiset joukot komentoonsa ja Jacob matkasi Adelothiin. Trista on kovan paikan edessä: keisari-Pyrkyri syyttää koko sukua maanpetturuudesta, Telerin separitistit ovat piikki lihassa, hän on nuori ja kaiken lisäksi vielä nainen. Mutta tarinat kertovat, että Tristassa sykkii todellinen soturin sydän, eikä hän helposti anna periksi! Tristalla on komennossaan yksi legioona.
Jonathanin vanhempi veli, mutta ei ole osallistunut pitkään aikaan sukunsa viralliseen toimintaan. Luonnollisesti kreivin arvo olisi kuulunut hänelle, mutta kumpikaan Jacob itse tai isänsä Otto, eivät halunneet nähdä häntä siinä toimessa. Jacob on toiminut monta vuotta kaukaisilla mailla palkkasotureidensa Mustien Leijonien johdossa ja sotinut haltioita vastaan raivoisasti Kolmilitto-Valantar sodan ensimmäisistä päivistä lähtien.
Jacob on yksi Kolmiliiton suurimmista sotasankareista vaikealla Giatin rintamalla, mikä on melkoinen saavutus ottaen huomioon hänen aloittaneen rintamalla "alhaisena" palkkasoturikomentajana. Sotilaat luottavat häneen kuin peruskallioon, kansa janoaa kertomuksia hänen uroteoistaan ja Kolmiliiton sodanjohto tarvitsee hänen voittojaan. Ilkeä huhu tietää kertoa, että Jacob on yksi marsalkka Fortesquen suurimmista arvostelijoista ja jopa rikkoneen tämän käskyjä. Viimeisimmän tiedon mukaan hän poistui Giatin rintamalta vielä kun sota oli käynnissä ja osallistui joukkoineen Adelothin vallankaappaukseen yhdessä kreivi Paulus Stahlin kanssa, joka on kuulopuheiden mukaan kruunattu uudeksi kuninkaaksi.
Kaiki Yövartio II:n saapuvat Kolmiliiton senaattorit ovat julkisina viranhaltijoina tunnettuja. Seuraavaksi käsitellään heitä. Senaattori Sebastian Metheras, juhlien järjestäjä, mainittin jo ylempänä.
Alun perin adelothilainen vahvatahtoinen ja ylpeä nainen, joka on Kolmiliiton ainoa naispuolinen senaattori Lumenorin valitsemana. Hän meni aikoinaan naimisiin kolmiliittolaisen kenraali Dariuksen kanssa, joka sai vuosia sitten surmansa taistelussa. Griselda lähti politiikkaan perimänsä omaisuuden turvin parantamaan Kolmiliiton armeijaa (syytti huonoa rahoitusta ja varustusta miehensä kuolemasta) ja pääsi kuin pääsikin korkeaan asemaan.
Senaatin istuinnoissa tämä keski-ikäinen nainen on ajanut vahvasti sotatoimien ja armeijan asioita. Kun senaatti kääntyi rauhan puolelle ja vastustamaan Artemista, Griselda oli yksi harvoista senaattoreista, jotka marssivat ulos. Nyt hän on vetäytynyt legioonansa kanssa Lucidiaan, kuulemma odottaen Artemiksen saapumista ja hänen armeijaansa liittymistä "kapinan kukistamiseksi".
Octavius on Kolmiliiton senaattori Vesperin valitsemana, Maagien Killan johtoportaassa sekä Sebastian Metheraan oppi-isä senaattoriasioissa ja perheystävä. Octaviuksen puhutaan olevan yli 80-vuotias, mutta ei näytä lähellekään niin vanhalta. Hänen silmänsä säihkyvät kunnianhimoa ja partaveitsen terävää älyä. Maagien Killan arvostettuna vanhempana jäsenenä hänen loitsuvoimiensa täytyy olla valtavat, vaikkakin niiden huhutaan heikentyneen iän alkaessa painaa. Viime ajat arvostellut Kolmiliitto-Valantar sotaa. Senaatissa tukenut maagien asiaa, taistellut Vesperin yliopiston rahoituksen lisäämisestä ja loitsijoiden privilegioista. Octaviuksen yksityiselämästä ei ole mitään tietoa. Kolmiliiton senaattori Camorran valitsemana. Istuu Kauppakillan hallituksessa. Karl on rikas kuin kultakaivos: on sijoituksia, vakuutuspapereita, korkotuloja, taideaarteita, jalokiviä, silkkaa kultaa ja herra yksistään tietää mitä muuta. Kateelliset saivartelevat miehen syytävän lahjuksia, toimivan salakuljettajian kanssa ja pitävän yhteyttä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta mitään ei ole pystytty todistamaan. Karl on sulkeunut Camorraan, eikä suostu valitsemaan kriisissä puoltaan. Kolmiliiton senaattori Camorran valitsemana, jossa toimii yhtenä lain ja oikeuden tuomarina. Timothy tulee korkea-arvoisesta Hadrianin aatelissuvusta, jonka arvostuksella nousi lopulta myös senaattoriksi. Hän on naimisissa Karl Nazariuksen tyttären, Nioben, kanssa. Noin vuosi sitten aatelismies muuttui ja alkoi pitää tulikivenkatkuisia puheita Camorran ja koko Kolmiliiton korruptiosta sekä aateliston ja mahtikiltojen mielivallasta ja moraalittomuudesta, täten myös menettäen pääosan tukijoistaan. Timothyn rohkeus on tuonut paljon kannattajia tavallisen kansan riveistä senaatin taakse. Timothy on heille sankari: mies joka osaa käyttää miekkaa, uskaltaa vastustaa valtakoneistoa ja puhuu asioista jotka ovat jokaisen kansalaisen huulilla, kuten raskaasta verotuksesta ja työvoiman hyväksikäytöstä. Suoralla puheella on tapana tehdä vihamiehiä, joita Timothyllä oletettavasti riittää. Hän tosin itse ei välitä asiasta pätkääkään ja on uhonnut miekkailevansa vaikka kaikkia vihamiehiään vastaan samanaikaisesti, jos nämä uskaltavat astua julkisuuteen.
5. Yksittäisiä merkkihenkilöitä
Arkkipiispa johtaa Valontuojan Kirkkoa. Hän on ollut kautensa aikana polittinen voimapelaaja, lisännyt Noidanmetsästäjien rahoitusta, ollut armoton rikollisille ja kaaoksen kätyreinä pitämilleen tahoille sekä nostanut kirkon poliittiseksi tekijäksi, jota ei voi sivuuttaa. Hänen edeltäjänsä, adelothlainen uudistusmielinen arkkipiispa Adrian, sai tahtonsa läpi kirkon naisia syrjivän politiikan kitkemiseksi vuosikymmen sitten. Hänen ansiostaan miehiseen kirkkoon saapui opiskelemaan papittariksi useita kymmeniä naisia. Lazarus ei ole ollut kovin mielissään edeltäjänsä aloittamasta reformista, sillä hän on vanhan koulukunnan mies, jonka palavat silmät ja ryhdikäs ulkomuoto tuovat jumalanpelkoa hurjimmankin soturin mieleen. Lazaruksen tekemisistä liikkuu hurjia tarinoita, varsinkin tulipalossa tuhoutuneesta dracunovilaisesta luostarista, jossa hän palveli kymmenen vuotta sitten, ennen julkista uraansa.
Kolmiliiton sotavoimien ylipäällikkö ja keisarin oikea käsi taistelutantereilla. Fortesque ei ole juurikaan näyttäytynyt julkisuudessa, käynyt juhlissa tai välittänyt seurapiiritapahtumista. Hän ei kuulemma ole sotureista rohkein tai kunnianhimoisin, mutta pystyy pitämään valtavan määrän lankoja käsissään ja johtamaan suuria kokonaisuuksia. Marsalkka rakastaa Kolmiliittoa yli kaiken ja edesmenneen keisarin julistaessa sodan, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Fortesquet ovat sukua ennen Dagorin (Benedictin) dynastiaa hallinneelle Lanceluksen suvulle. Marsalkan kerrotaan olevan Artemis Benedictin sekä senaattori Griselda Dariuksen ystävä.
Pahat kielet kertovat, että viime aikoina Fortesque on joutunut arvostelun kohteeksi, sillä sota haltian Valantaria vastaan ei ole sujunut kuten piti. "Voitonjuhlat Valantarin pääkaupungissa puolessa vuodessa" näyttävät jäävän toiveuneksi.
Mies toimii Valantarin kuuluisien tiedustelijoiden johtajana. Hurjimmat kertomukset vihjaavat hänen olevan kaksi metriä pitkä, nopea kuin tuuli ja hiljainen kuin pantteri. Daevar on kuuluisin haltiakomentajista: taistellut urhoollisesti, suostunut vanginvaihtoihin ja ollut sanansa mittainen, minkä takia monet myös monet vastapuolen sotilaista kunnioittavat häntä. Paksu huhu kertoo, että Daevar olisi ollut läsnä Sebastianin Kirkastuksen päivän juhlissa ja julisti haltioiden rauhanomaista sanomaa!