Yövartio II
Varjojen Airueet

Adeloth

Asukasluku: Ei virallista väestölaskentaa. Arvio: 2-3 miljoonaa sielua.
Pääkaupunki: Adeloth
Hallitsija: Kuningas Leon V (Bergenheim)
Virallinen väri: Valkoinen (ja musta)

Lyhyesti

Adeloth sijaitsee Kolmiliiton itäpuolella suuressa laaksossa, ollen ihmisten itäisin vaikutusalue. Kuningaskunnassa vallitsee perinteinen läänitysjärjestelmä, jossa maaorjat ovat täysin herrojensa armoilla. Adelothissa aatelisen kunnia on kaikki kaikessa.

Maa on tunnettu mahtavasta raskaasta ratsuväestään, jota aatelisherrat ylläpitävät. Myös alueen ase- ja panssariseppiä pidetään suuressa arvossa. Adeloth on lähes jatkuvasti pienempien ja suurempien kärhämöintien näyttämönä: aateliset kamppailevat vallasta, talonpojat kapinoivat ja vuorten takaa idästä villin magia runtelemilta mailta tulee joskus painajaismaisia olioita, jotka aiheuttavat suurta tuhoa.

Braedon on Adelothin kilpakumppani. He pitävät adelothilaisia tyhminä, äänekkäinä, ylimielisinä ja vanhoihin tapoihin juuttuneina.

Valtakunta on liittosopimuksensa velvoittamana Kolmiliiton rinnalla sodassa haltiain Valantaria vastaan.

Kansallisia luonteenpiirteitä

Adelothilaiset ovat perin jäyhää ja kivikasvoista sakkia. Ankara elämä laaksossaan on tehnyt heistä suorasukaisia, rehellisiä ja kurinalaisia. He suhtautuvat kaikkeen uuteen pelonsekaisella vastahakoisuudella, eivätkä pidä muukalaisista. Kerrotaan että adelothilaisen kanssa on vaikea ystävystyä, mutta kun jään läpi pääsee tunkeutumaan, saa veriveljen, joka uhraisi henkensä puolestasi.

Historia

Taru kertoo Magiasotien jälkeisinä epätoivon aikoina legendaarisen sankarin, Heimirin, keränneen suuria sotureita, joita hän ryhtyi kutsumaan Adeloth-kaartiksi, tykönsä ja marssittaneensa heidät valloittamaan valtavaa laaksoa villin magian kierouttamilta hirviöiltä ja epäkuolleilta. Vuosien taisteluiden jälkeen sekasikiöt perääntyivät ja laakso sai nimen Adeloth. Ajat olivat ankarat ja adelothilaiset joutuivat sotimaan milloin hirviöitä, milloin epätoivoisia ryövärijoukkioita vastaan. Tämä piirre leimaa adelothilaiset: he ovat koko heimon olemassaolo ajan joutuneet taistelemaan selviytyäkseen.

Sata vuotta ennen ajanlaskun alkua syttyneet Pimeyden sodat aiheuttivat suuria menetyksiä ja Adeloth-laakso joutui itäisten vuoristojen takaa tulleiden Azathothin kätyreiden vaikutuspiiriin. Adelothilaiset perääntyivät vuoristoon ja piilopaikkoihin, joista käsin he taistelivat maansa valloittanutta pimeyden hyökyaaltoa vastaan. Osa ritareista pakeni maasta liittyäkseen silloiseen Lumenorin Kuningaskuntaan, viimeiseen valon linnoitukseen, sotiakseen Valontuojan rinnalla epätoivoisessa viimeisessä taistelussa.

Valontuoja voitti taistelun ja Sodoman kaatuessa pimeys heikkeni merkittävästi myös Adelothissa, joka valloittiin nopeasti takaisin. Vuonna 100 Adeloth liittyi ihmisten uskonsotaan ja 300-400 luvut se taisteli enemmän tai vähemmän aktiivisesti Suur-Braedonia vastaan. Vuonna 550 syttyi kilpakumppanien välille suursota, joka aiheutti Suur-Braedonin hajoamisen Braedoniin, Giattiin ja Leinwaniin sekä Kolmiliiton muodostumisen.

Braedon ja Adeloth kalistelivat sapeleita viimeksi vain muutama vuosi sitten Mare Borealiksen (pohjoisen meren) aalloilla kauppaepäselvyyksien johdosta, mutta sodalta vältyttiin.

Näinä päivänä kuningaskunta on edelleen vahva soturivaltio ja hyvin ylpeä siitä.

Uskonto

Adelothilaisia pidetään kaikkein fanaattisimpina Valontuojan kannattajina. Asia on jopa viety niin pitkälle, että uskonnon ihmeitätekevän vaikutuksen kanssa kilpaileva magia on säännösteltyä ja valvottua. Muihin uskontoihin suhtaudutaan suurella varauksella.

Hallinto

Vatakunnassa on heikko keskushallinto ja vahva paikallishallinto. Vasallijärjestelmä synnyttää epäselvän pyramidirakenteen, jossa maanomistajilla voi olla useita herroja yläpuolellaan ja vasalleja alapuolellaan. Lait vaihtelevat suuresti läänien mukaan ja matkaajien elämä hankalaa heidän joutuessa pysähtymään parin tunnin välein selvittämään asiaansa milloin minkäkin aatelisherran tulliaseman tai vaeltavan ritariryhmän kanssa.

Maata omistavan ylhäisön ainoa velvollisuus kuninkaalle on antaa sotilaita kruunulle, jos koko Adeloth joutuu valtioiden väliseen sotaan. Muut kuninkaan valtaoikeudet ylimystöön ovat epäselvät ja rajalliset.

Maaorjilla ei ole mitään oikeuksia. He kuuluvat kiinteästi maanomistajalle, kuten myös asumukset, ahjot, myllyt, metsät, irtaimisto, sillat ja niin edelleen. Aatelisto itse ei näe järjestelmässä mitään epäoikeudenmukaista, sillä jokaisella on jumala Valontuojan asettama tehtävä jota elämässä tehdään. Soturit sotivat, papit saarnaavat, maaorjat viljelevät ja hallitsijat hallitsevat. Yläluokan mielipiteistä huolimatta feodaalijärjestelmä on aiheuttanut talonpoikaiskapinoita, jotka aateliset ovat taltuttaneet ritareillaan.

Talous, elinkeinot ja kauppasuhteet

Kolmiliittoon verrattuna Adelothin talous on rapakunnossa, mutta se ei toimikaan aivan samalla tavalla. Adeloth on pienten kuvioiden maa, jossa maaorjat maksavat veronsa suoraan ruokatarpeina herralleen, joka taas muonittaa oman herransa ja niin edelleen. Raha vaihdon välineenä on monin paikoin vieras, jopa aatelisten kesken. Kauppa aateliston välillä hoidetaan yleensä maa-alueina, maaorjina, tuotteina, palveluina tai sotajoukkoina. Toki myös poikkeuksia (rahakkaita aatelisia) on.

Kansa elää pääosin maanviljelyllä. Raudan kaivamista harrastetaan ja osa siitä lähtee vientiin Kolmiliittoon.

Maan tärkein kauppakumppani on Kolmiliitto. Adeloth tuo Kolmiliitosta varsijousia, viiniä ja käsityötuotteita. Maan vienti koskee lähinnä teräaseita, panssareita ja raskaita sotaratsuja, joita kaikkia pidetään maailman parhaimpina. Adeloth käy jonkinverran pohjoista kauppaa Braedonin ja Khasarin kanssa, tosin sen sota- ja kauppalaivastot voisivat olla suuremmat.

Adeloth elää merkantilistisessa kauppapolitiikassa, eli ulkomaantuotteilla on järkyttävän korkeat tullit. Toiminnalla halutaan pitää maan vähäiset kultavarat rajojen sisäpuolella.

Armeija

Raskas ratsuväki, aatelisarvon omaavat ritarit, muodostavat kuningaskunnan armeijan selkärangan. Kuninkaalla on näinä suursodan aikoina käytössään 3 eliittiarmeijaa, joista jokaisessa on 5000 ritaria ja tuplaten heikosti koulutettuja maaorjia. Näistä kaksi on tällä hetkellä sotimassa Valantaria vastaan. Tämän lisäksi aatelisherroilla on omat armeijansa, joten on vaikea määrittää Adelothin todellista sotilasvoimaa. Arvion mukaan valtakunta saisi vielä 2-3 eliittiarmeijaa lisää, jos jokainen aatelinen luovuttaisi kaikki sotilaansa. Teoriassa maaorjia voidaan värvätä niin paljon kun maassa väkeä on.

Ulkopolitiikka

Adelothilla on liittosopimus Kolmiliiton kanssa.

Kuningaskunta suhtautuu perin torjuvasti muihin kansoihin: heitä pidetään epäluotettavina ja selkärangattomina. He ovat tähän asti viihtyneet hyvin omiensa parissa. Diplomaattiset suhteet ainoastaan Kolmiliiton kanssa.