Yövartio II
Varjojen Airueet

Asukasluku: Alle miljoona
Pääkaupunki: Wynar
Hallitsija: Edustajainhuone ja nimellinen kuningas Sandomer II
Virallinen väri: Vihreä

Lyhyesti

Entinen Breadonin maakunta, nykyinen itsenäinen valtio, sijaitsee suurten tapahtumien polttopisteessä. Valtakunta on Samoojajärjestön vahvinta tukialuetta ja ihmisten valtioista parhaissa väleissä naapurinsa, ikiaikaisen Valantarin haltiavaltion, kanssa. Keskellä maata sijaitsee Suurjärvi, johon virtaavat joet Dracunovista ja Maailmanrangan vuoristosta. Järven länsipuolelta saa alkunsa mahtava Wola-virta, jonka kautta käytiin ennen sotaa pääosa ihmisten ja Valantarin kaupasta. Giat on vehmaiden kunnaiden ja peltojen, mutta myös synkkien metsien, maa. Vuoristojen ja korpien kätköissä sanotaan sijaitsevan Samoojien ja haltioiden pyhiä- ja turvapaikkoja.

Giat on nimellinen monarkia. Kuninkaan valtaoikeudet ovat supistuneet mitättömiksi viimeisen sadan vuoden aikana ja aatelisten edustajainhuone on todellinen valtias. Maakunnilla, kaupungeilla ja kylillä on melko suuri itsemääräämisoikeus.

Vuoden 1001-1002 haltiasodassa Giat joutui taipumaan voimakkaan Kolmiliiton painostamana alisteiseen asemaan. Vuoden 1002 alussa Kolmiliiton keisariksi halajava Artemis Benedict aloitti alueen järjestelmällisen ryöstämisen rahoittaakseen tulevan hyökkäyksensä kohti Kolmiliiton sydänmaita.

Kansallisia piirteitä

Giatlaista rahvasta pidetään iloluonteisina ja huolettomina metsäläisinä. Myös aatelisto nauttii luonnossa samoamisesta, metsästämisestä ja elämän pienistä iloista. Giatlaisten luonnonläheisyyttä saatetaan jopa ihannoida, toiset taas pitävät heitä epäilyttävän haltiamielisinä. Haltiakulttuurin vaikutukset näkyvät selvästi giatilaisten luonnon muotoja mukailevassa, koristeellisessa vaatetuksessa, siroissa koruissa ja rakentamisessa.

Historia

Puoli vuosisataa Pimeyden Sotien jälkeen tusina Kasull-suvun ylimystä johdatti Valantarissa asuneet ihmismieliset haltiat entisille haltiamaille itään, jonka he nimesivät Giatiksi (yleishaltiakieli Turvapaikka). Alue oli ennen Sotaa kuulunut haltioille, mutta nopeammin sodasta toipuneet ihmiset olivat ehtineet sinne ensin. Kasullit ymmärsivät että heillä ei voinut olla minkäänlaisia vaatimuksia alueen hallitsemiseen, jos halusivat pitää välit paljon väkirikkainpiin ihmisiin.

Aluksi haltioista ei pidetty, mutta Kasullin suvun ponnisteluiden ja pyytettömään avun myötä ihmiset alkoivat sietää heitä. Vuonna 124 Alanor Kasull taltutti suuren ruttoepidemian ja Giatin ihmiset alkoivat pitää haltioita suuressa arvossa. Vuonna 380 pohjoinen kasvava suurvalta, Braedon, alisti Giatin maakunnakseen, jonka alaisuudessa se pysyi vuoteen 550 asti.

Itsenäistyessään Giatin alueelle jäi paljon braedonilaista maaomistusta ja vahvoja aatelissukuja. Maa otti hallintomuodokseen monarkian.

Vahvat aateliset heikensivät monarkiaa tulevina vuosisatoina (kts. hallinto).

Yli puoli vuotta sitten Kolmiliitto vaati pääsyä Giatin alueille sotiakseen Valantaria vastaan. Tätä vastustettiin luonnollisesti suuresti, mutta Kolmiliiton ylittämätön sotilasmahti tunnettiin. Käsitettiin, että jos armeijoiden ei anneta tulla rauhanomaisesti rajojen yli, ne murskaisivat Giatin täysin valmistautumattoman armeijan ja tekisivät koko valtioista Kolmiliiton vasallin. Koska aikaa ei ollut Suurkokoukselle edustajainhuone päätti hätääntyneenä sallia rajanylityksen. Päätös johti ennen niin rauhaisan Giatin muuttumisen sotatantereeksi. Aselevon saavuttua Kolmiliiton armeija aloitti alueen ryöstämisen. Jälkiviisat voivat tässä vaiheessa todeta, ettei alistuva toimintamalli tainnut ollut paras mahdollinen ratkaisu.

Uskonto

Giat on ihmisten valtakunnista luonnonpalvonnan vahvinta kannatusaluetta. Valontuojaan uskotaan myös, mutta pitkät perinteet, haltioiden Valantarin läheisyys ja Samoojajärjestön vahva läsnäolo ovat tehneet luonnonpalvonnan asemasta kiistämättömän, varsinkin rahvaan parissa. Aatelistossa Valontuojan kannatus on yleisempää ja sillä kalastellaan suosiota ennen kaikkea Kolmiliitosta ja Braedonista. Suurin osa aatelisistakin kuitenkiin muistaa Valontuojan jumalanpalveluksen jälkeen rukouksissaan sukunsa vanhaa suojelushenkeä.

Hallinto

"Kultainen Vapaus", joka tarkoittaa "aateliston demokratiaa". Aateliset valitsevat keskuudestaan edustajat edustajainhuoneeseen. Ajoittain, ehkä kerran sadassa vuodessa, kun puhutaan koko valtion tulevaisuudesta koskevista asioista, kutsutaan kokoon Suurkokous, jonne saapuu tuhansia aatelisia. Kuningas on täysin nimellinen, eikä hänen valtansa ylitä edustajainhuonetta, saati vahvan aateliston keskinäistä liittoa. Tämä on myös Giatin hallinnon suurin ongelma, sillä vailla vahvaa johtohahmoa, maa on polittiisesti kunnianhimoton ja vailla kivenkovaa tahtoa.

Nykyisin maata hallitsee käytännössä Kolmiliiton armeija, joka on ottanut pääkaupungin, Wynarin, hallintaansa vedoten yleiseen turvallisuuten. Keisari Dagor IV lupasi kunniansa kautta, että armeijat poistuvat maasta, kunhan Valantar on ensin kukistettu. Hänen kuolemansa jälkeen keisarin poika Artemis on vähät välittänyt isänsä lupauksista ja käynnistänyt Giatin täydellisen alistamisen ja ryöstämisen.

Talous, elinkeinot ja kauppasuhteet

Pääelinkeinot ovat maanviljelys, metsästys, kalastus ja kaivostoiminta. Samoojajärjestö myös tuo osaamisellaan (mm. lääkäritoiminta, karavaanien suojelu) tuloja ulkomailta valtion kassaan.

Ennen sotaa kauppasuhteet Valantariin olivat kohtuulliset ja koska Giat oli käytännössä ainoa ihmisvaltio, joka kauppaa kävi, olivat katteet erinomaiset. Eteläisen naapurinsa, Dracunovin, kanssa käytiin kauppaan, kunnes se ajautui 990-luvulla epäjärjestykseen. Braedon on erittäin tärkeä kauppakumppani ja suhteet sinne erinomaiset.

Armeija

Giatin armeija oli suoraan sanoen retuperällä. Aatelisilla oli jonkin verran vakituista väkeä, mutta valtio luotti pääasiassa nostoväkeensä sekä puolisotilaalliseen Samoojajärjestöön. Sota Kolmiliiton ja Valantarin välillä yllätti nopeatempoisuudellaan kaikki, eikä Giat ehtinyt kerätä joukkojaan uskottavan puolustuksen luomiseksi. Kolmiliiton marssiessa maahan, edustajainhuoneella oli vain 2 000 - 4 000 vakituista sotilasta, jota vastassa olisi ollut Kolmiliiton noin 40 000 miestä.

Villi huhu kertoo, että Giatissa on sodan ajan kerätty salassa joukkoja maan itsenäisyyden takaamiseksi kriisin päättyessä. Kolmiliitto on myös ahkerasti värvännyt aatelisten joukkoja ja koonnut sotilasosastoja Giatin asukkaista.

Ulkopolitiikka

Johtuen Giatin ja Braedonin yhteisestä taipaleesta, on maissa paljon samoja aatelissukuja ja perinteitä. Itsenäistyminen vuonna 550 tapahtui melko rauhanomaisesti, eikä ole pitkään aikaan hiertänyt maiden välejä. Braedonin Damodredeilla sanotaan olevan lämpimät välit edustajainhuoneeseen. Giatin Azare suku taas on tunnettu pyrkimyksistään luoda parempia suhteita Kolmiliittoon ja käynnistää vilkkaampaa kauppaa keisarikunnan kanssa. Heillä sanotaan olevan lupaavat suhteet Metheras-mahtisukuun.

Samoojajärjestö on ollut tärkeä ulkopoliittinen elin. Se on levittänyt Giatin luonnonpalvonta perinteitä, taannut hyvät suhteet haltioihin ja erityistaidoillaan luonut asemaa ympäri ihmisten maailman. Nykyisin samoojat ovat Kolmiliitossa kyseenalaisessa maineessa, sillä heidän epäillään vakoilevan Valantarille ja levittävän haltiamyönteisyyttä.