Yövartio II
Varjojen Airueet



Kolmiliitto

Asukasluku: Noin 7 miljoonaa
Pääkaupunki: Lumenor (aka Valon Kaupunki)
Hallitsija: Keisari Dagor IV ja senaatti
Virallinen väri: Purppura

 

Lyhyesti

Viidensadan vuoden aikana Kolmilitto on taitavalla politiikalla ja voittamattomalla armeijallaan laajentunut suurimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi ihmisten valtioksi. Se sijaitsee Mare Profantumin rannoilla, ulottuen lännessä aina haltioiden valta-alueille saakka ja idässä Adelothiin, jakautuen seitsemään provinssiin: Lamedoniin, Iberiaan, Teleriin, Rocharoriin sekä Kolmen Kaupungin muodostamiin pinta-alaltaan pienempiin (mutta sitäkin vaikutusvaltaisempiin) provinsseihin: Lumenoriin, Camoraan ja Vesperiin.

Valtio kävi lyhyitä sotatoimia aliarvioidun haltioiden Valantarin kanssa, kunnes sisäiset ristiriidat pakottivat sen tulitaukoon. Nyt maa on ajautumassa sisällissotaan.

 

Kansallisia luonteenpiirteitä

Kolmiliittolaiset ovat kosmopoliitteja, kauppamiehiä ja avoimesti uuteen suhtautuvia. Karikatyyrin mukaan he ovat tosin sinulle ystävällisiä tasan niin kauan, kuin sinulla riittää rahaa tai jotain muuta annettavaa. Keisarikunnan asukkaita pidetään ahkerina ja organisoitunuina.

 

Historia

Ennen ajanlaskun alkua käynnissä olivat pimeät ajat. Magiasodat olivat verottaneet haltiat vain varjoiksi siitä mitä he olivat, kääpiöt lukkiutuivat halleihinsa ja ihmisten hajanaiset, likaiset joukot tappelivat ruuantähteistä raunioituneessa maailmassa. Paikalla, johon oli nouseva Kolmiliiton siemen, Lumenorin kaupunki, oli Magiasodissa pudonnut meteoriitti, jonka malmeilla kaupunki saavutti etulyöntiaseman.

Vuonna -300 Lumenor oli ihmisten mahtavin kaupunkinvaltio. Magiasotien perintö, taikuus ja sen käyttö, kulkivat suullisena perintönä. Aatelisto syntyi. Velhot alkoivat kerääntymään Vesper nimiseen paikkaan, sillä sodan aikana siellä oli tapahtunut voimakas magiapurkaus, joka voimisti heidän loitsujaan.

Sata vuotta ennen ajanlaskun alkua alkoi pimeys, joka heräsi Magiasodissa, hyökätä kaikkien kansojen kimppuun idästä, villin magian mailta, sekä maan alta. Kääpiöt kivisaleissaan joutuivat ensimmäisenä Azathothin maanalaisten hyökkäysten alle ja pian juuri toipunut maailma oli taas tuhon partaalla. Lumenor sai tulevina vuosikymmeninä lisänimen Valon Kaupunki, sillä se oli viimeinen valon ja toivon lähde pimeyden armeijoiden keskellä Valontuoja pysäytti vuonna 0 vihollisen, hänet julistettiin Jumaluuteen ja Valontuojan Kirkko syntyi.

Alkoi toipuminen, joka oli paljon nopeampaa kuin Maagisodista, ainakin ihmisten tapauksessa. Varsinkin haltiat, jotka elävät pitkään, mutta lisääntyvät hitaasti, kärsivät valtavasti kahdesta suuresta mullistuksesta tuhannen vuoden sisään.

Ihmisten uskonsota vuoden 100 tienoilla yhdisti Valon ja Viisauden kaupungit. Kyseessä oli nousevan Valontuojan kirkon ja haltiaperinteitä vaalivan Arendorin kultin välinen voimain mittelö. Arendor oli yleiskielen väännös sanasta Aendur, joka oli haltioiden Aamunkoiton jumala. Valontuojan usko saavutti lopulta verisessä sodassa voiton ja ihmiset alkoivat ajan myötä unohtaa haltiauskomukset ja valaa toivonsa Valontuojaan, ihmisten suojelijaan.

Katujen Kaupunki Camorra perustettiin näinä vuosina tasangoille kompassin muoto asemakaavanaan. Camora alkoi käydä agressiivista kauppaa etelän ja pohjoisen välillä. Sen halki virtaavalla mahtavalla Nuviel joella kulkee joka päivä tuhansia tonneja kauppatavaraa.

Vuonna 550 Kolme Kaupunkia, Valon Kaupunki (Lumenor), Viisauden Kaupunki (Vesper) ja Katujen Kaupunki (Camora) yhdistivät juhlallisesti voimansa. Syynä tähän oli sota Braedonin ja Adelothin kuninkaskuntien välillä, joka alkoi uhata Katujen Kaupungin kauppareittejä. Kolmiliitto puuttui sodan kulkuun ja saneli tahtomansa rauhan.

Keisarilliseksi suvuksi nousi Valontuojan verenperintöä kantava Sergius-sotilassuku ja seuraavat parisataa vuotta todistettiin keisarikunnan sotaisinta aikaa. Vuonna 570 valloitettiin Telerin kuningaskunta, vuonna 590 Lamedonin valtakunta, vuonna 620 Rochallorin ja Mustaveden alueet ja vuonna 700 Iberian kuningaskunta. Vuonna 750 syttyi viisivuotinen sota Adelothia vastaan, jonka hävittyään Adeloth joutui luopumaan laaksonsa ulkopuolisista siirtokunnista (Ostiasta) läheltä Camorran kaupunkia. Vuonna 834 Caldoranin kuningaskunta alistui vielä Kolmiliitolle ja keisarikunta saavutti nykyiset rajansa. Kurinalaisesta armeijasta tuli keisarikunnan kyseenalaistamattoman vallan symbooli ja sotilasjohtajista tämän aikakauden tähtiä.

Oli selvää että Keisarikunnan katse suuntautuisi enemmin tai myöhemmin etelän, nykyisen Bashirahin, hajanaisiin alueisiin, mutta Covenantin Kauppaparonit saivat heille epäedullisten, mutta Kolmiliitoa hyödyttävin kauppasopimusten ansioista rauhan. Lopulta vuonna 855 etelä yhdentyi ja sopimuksia ryhdyttiin purkamaan.

Nykypäivänä valtio on ihmisten voimakkain: Valontuojan Uskon puolustaja, tieteen, taiteen ja kaupan keskus.

 

Uskonto

Kolmiliittoa pidetään pyhänä maana, sillä Valontuojan Usko syntyi sen alueilla tuhat vuotta sitten. Valontuojan Kirkko on ehdoton pääuskonto ja nykyisen sotatilan takia kaikkia muita uskontoja katsotaan karsaasti. Uskonto ei ole kuitenkaan aivan niin tärkeässä asemassa kuin Adelothissa tai Bashirahissa.

 

Hallinto

Kolmiliittoa hallitsevat keisari sekä senaatti. Maa on luopunut jo satoja vuosia sitten maaorjuudesta ja vasallijärjestelyistä saavuttaen hyvin vahvan keskushallinnon. Teoriassa kaikki sen asukkaat ovat vapaita, mutta aatelisto ja rahakkaat porvarit voivat pyörittää köyhiä maalaisia ja työväkeä miten mielivät.

Huomaa myös seuraavat artikkelit: politiikka, joka käsittelee tarkemmin Kolmiliiton hallintoa ja sisäpolitiikkaa sekä lait.

 

Talous, elinkeinot ja kauppasuhteet

Valtakunnassa vallitsee taloudellinen liberalismi. Käytännössä tämä on mahdollistanut tuottoisan tavaravaihdon ympäri maailman ja aiheuttanut vahvojen kiltojen, kuten Kauppakillan, ja porvarien nousun. Varallisuus ei ole luonnollisesti jakautunut tasaisesti. Haltiavaltakuntien sulkeutuminen vapaakaupalta hiersi pitkään välejä, kunnes prinsessa Silvian salamurha käynnisti Kolmiliitto-Valantar sodan kolme kuukautta sitten. Seitsemän miljoonan ihmisen valtakunnan sisämarkkinat ovat suuret.

Kolmiliitto on tunnettu tietotaidostaan ja tekniikastaan. Sen käsityöläisillä on käytössään muilta valtakunnilta puuttuvia tuotantoa tehostavia välineitä, joita mahtikillat valvovat mustasukkaisesti. Kirjapainotaito keksittiin Vesperissä„ sata vuotta sitten ja kaupunki on ihmisten maailman suurin kirjallisuuden tuottaja (haltiat, soittoniekkojen tarinoiden mukaan, kopioivat kirjansa taikuudella).

Kolmiliiton tärkeimmät vientituotteet ovat lasi, koneet (hammaspyörät, siipirattaat, varsijouset yms.), teräs, kirjat, viini ja kankaat.

Tuonnista on hyvä mainita tervan (josta Keisarillinen Laivasto on riippuvainen) tuonti Braedonista ja Khasarista, joissa on runsaita havumetsiä, jotka käytännössä puuttuvat Kolmiliitosta. Myös Adelothin raskaat sotaratsut ja aseseppien aseet, mitä pidetään parhaina maailmassa, ovat hyvin suosittuja. Bashirahin liittovaltio etelessä on maan tärkein kauppakumppani, josta tuodaan mm. tupakkaa, kahvia, norsunluuta ja hedelmiä.

Valtakunta rahoittaa kalliin ja byrokraattisen (pahojen kielen mukaan myös korruptoituneen) hallintonsa verottamalla viljasatoja, kaivoksia ja maa-alueita sekä tuontitulleilla. Tuontitullit ovat herättäneet närää varsinkin Kauppakillan riveissä ja niitä on laskettu vapaakaupan nimissä huomattavasti viime vuosina.

 

Armeija

Lähes kahdensadan vuoden rauha, jolloin armeijoita käytettiin vain pieniin rajakahakoihin, on laskenut Kolmiliiton sotakoneen arvostusta. Vaikkakin armeijan rahoitusta on pienennetty huomattavasti (kuten muutama kenraali sanoo: "vanhoista hyvistä ajoista"), pelkät perinteet ja kunnia velvoittavat keisarikuntaa panostamaan sotavoimaansa. Koska suuria sotia ei käyty, kenraalien huhuttiin käyneen jo levottomiksi, kunnes nyt vihdoin syttyi sota Valantaria vastaan.

Kaksitoista palkka-armeijaa, joista kuhunkin kuuluu 8 000 miestä, valvovat valtakunnan etuja. Sotilaita on siis yhteensä 96 000. Kolmiliiton sotavoima on ajanmukaisesti varusteltu, motivoitunut ja ennenkaikkea erittäin kurinalainen sekä tasapainoinen. Nyt sodan aikana armeijoiden määrää on lisätty: palkkasoturidivisioonia yhdistetään armeijoiksi ja reserviläisiä koulutetaan. Viimeisimmän huhupuheen mukaan valtakunnan rivivahvuus lähentelee 120 000 sotamiestä. Valantarin vastaisella rintamalla on lisäksi kaksi adelothilaista armeijaa, joissa on yhteensä 10 000 verenhimoista ja raskaasti varusteltua ritaria. Kolmiliiton armeijan ainoana heikkoutena voidaan kenties pitää todella raskaan ratsuväen puutetta, mutta tätä kompensoidaan tasapainoisuudella ja sotakoneilla.

Kolmiliitolla on käytössään piiritysaseita, joita ei löydy mistään muualta, ennenkaikkea tekniikan ja käsityötaidon huippuja: onagereita. Onagerit kykenevät sinkoamaan jousivoimaa hyväksi käyttäen tarkasti 60-70kg painoisia murkuloita useiden satojen metrien päähän ja ovat aiheuttaneet päänvaivaa Valantarin sotajoukoissa, sillä jopa metsänhenkien ja lohikäärmeiden on sanottu saaneen surmansa näiden aseiden armottoman tehokkaassa ristitulessa. Onagereiden ainoat heikkoudet ovat niiden hidas liikuteltavuus Kolmiliiton sydänalueiden ulkopuolella kunnon teiden puuttuessa ja kankeus taistelukentillä.

 

Ulkopolitiikka

Adelothilla on liittosopimus Kolmiliiton kanssa. Kolmiliitto on sodassa Valantarin haltioiden kanssa. Etelän nouseva mahti, Bashirah, on kauppasuhteessa valtion kanssa, mutta kauppasopimusten uudelleenmäärittelyhen takia diplomaattiset välit ovat viileät. Braedon suhtautuu varsin myötämielisesti keisarikuntaan, muttei pidä veljeilystä pahimman kilpakumppaninsa Adelothin kanssa. Lisäksi välejä hiertää Kolmiliiton armeijoiden sijoittuminen Suur-Breadonin vanhoille alueille (Giattiin ja Leinwaniin), joissa Breadonin aatelistolla on edelleen maaomistuksia.

Kolmiliitto on kiistatta voimakkain ihmisvaltio, jonka sanaa muut valtiot joutuvat kuuntelemaan. Kuuntelemaan, ei välttämättä tottelemaan fanaattisesti. Valontuojan uskonto on levinnyt hyvin tehokkaasti Kolmiliiton varhain alkaneen lähetystoiminnan myötä antaen sen sanoille painoarvoa ulkomailla.

Sodan haltioiden Valantaria vastaan väitetään heikentäneen keisarikuntaa. Totta on, ettei kolmeen kuukauteen ole saavutettu läpimurtoa, minkä piti olla heikkoja haltioita vastaan vain ajan kysymys. Sota on myös houkutellut entistä enemmän haaskalintuja, merirosvoja, Mare Profantumin aalloille Kolmiliiton laivaston joutuessa tarkkailemaan Falanthasin merihaltioiden mahdollista liittymistä veljiensä rinnalle sotaan. Jotkut senaattorit puhuvat jopa ongelmasta ja syyttävät Bashirahia ja Covenantin kauppaparoneita merirosvojen suosimisesta ja turvapaikkojen tarjoamisesta. Todisteita tästä ei ole ja Bashirah kieltää virallisella tasolla kaiken.