Yövartio III
Liekkimeri

Maantieto - provinssit

 

Keskushallinto

Kolmiliittoa johdetaan Lumenorista (“Valon Kaupungista”), senaatin ja Keisarin toimesta. Keskushallinto kerää veroa kaupankäynnistä (lähinnä Kauppakillalta) ja provinssin viljatuotannosta (legioonien huoltoon) sekä maa- ja kaivosveroa (aatelissuvuilta). Keskushallinto voi nostaa tiettyjen tuotteiden tai ammatinharjoittamisen veroa, säätää kaikkia kansalaisia koskevia lakeja, pakkovärvätä legiooniin, rakentaa teitä ja niin edelleen. Aatelissuvut itse usein myös tukevat projekteja, joita pidetään provinssikehityksen kannalta tärkeinä.

Mahtisuvut voivat verottaa alamaisiaan haluamallaan tavalla ja pystyttää tulleja (keskushallinnon asettamissa rajoissa). Kolmiliitossa on ammattiarmeija, joka on alistettu keisarille, mutta mahtisuvut ovat onnistuneet pitää omista provinsseista nostetut armeijat hyvin oman johtonsa alaisuudessa.

Osa provinsseista on syleillyt ehdoitta kolmiliittolaista sivistystä, osassa on jatkuvaa kitkaa alkuperäisväestön ja Kolmiliittolaisten mahtisukujen välillä (kuten Telerin provinssin separatistit).

kartta

 

nor

Norretia - sisukkaat metsäläiset

Norretian provinssi tunnetaan synkistä metsistään, juroista asukkaistaan, tervanpoltosta, tukkituotannosta ja yksinkertaisesta metsäläis- ja maalaiselämästä. Provinssi usein unohtuu senaatin suurista linjavedoista, eikä sen tarpeita pidetä kovin tärkeinä valtakunnan suuressa mittakaavassa. Ennen Kolmiliiton syntyä Norretian barbaarit ja heidän ryöstelynsä oli jatkuva uhka Vesperille ja Lumenorille, mikä lopulta Adeloth-sodan ohella johti Kolmiliiton syntyy (noin vuonna 550). Kolmiliiton ensimmäinen keisari Paulus Sergius valloitti kymmenen vuoden sodan jälkeen Norretian, toi Valontuojan uskon maahan ja lopetti heimolaiselämäntavan. Mutta vanhat tavat ja uskomukset, kuten luonnonpalvonta, kulkevat syvässä.

Nykyisin Norretiaa ei suoraan hallitse yksikään Kolmiliiton mahtisuvuista, vaan se on Kauppakillan ja Kolmiliiton virkamiesten hallinnoima. Kaskun mukaan virkamiehet, jotka eivät ole olleet keisarin suosiossa, ovat joutuneet tähän jossain sivistyksen selän takana sijaitsevaan provinssiin. Toisaalta ankaran elämän ja kylmien talvien karkaisemia norretilaisia pidetään sisukkaina ja väkevinä. Siksi norretialaisia värvätään ajoittain legiooniin, mutta yleisesti heitä pidetään epäkurinalaisina.

 

nor

Caldoran - merien kyntäjät

Caldoran on Kolmiliiton läntisin provinssi ja tunnettu auringon korventamista merenkyntäjistään, sotaa inhoavista kansalaisistaan ja kultaa rakastavista kauppiaistaan. Provinssi on ollut jopa ajoittain yhteydessä Falanthasin merihaltioihin, joiden vaikutuksia voidaan nähdä provinssin siroissa taide-esineissä ja muodissa. Caldoran on viimeisin Kolmiliittoon liitetty maa-alue (vuonna 834). Keisarikunta oli jo vuosia painostanut Caldorania alistumaan ja lopulta marssitti legioonansa sitä vastaan. Caldoranin kuningas ilmoitti viime hetkellä provinssin antautumisesta ja vapaaehtoisesta maanpaostaan, mikäli hänen kansalaisiaan ei tultaisi pakkovärväämään Kolmiliiton sotiin. Silloinen keisari suostui, kenties koska halusi säästää varakkaan kuningaskunnan sodan hävitykseltä, kenties saatuaan melkoisia lahjuksia. Silloinen keisarisuku syrjäytettiin lopulta vuonna 920 Benedictien toimesta, mutta värväyskielto pidettiin voimissa.

Kaksikymmentä vuotta sitten Tagariksen-mahtisuku nousi provinssin johtoon, mistä alkaen kamppailu rikkaan ja arvokkaan provinssin hallinnasta on käynyt kuumana ja jopa polittisia salamurhia on tehty. Provinssin kauppa- ja kalastuslaivasto on hyvin varusteltu ja provinssi on Kolmiliiton suurin kalan ja viljan tuottaja. Kauppakilta yrittää koko ajan saada suurempaa otetta Caldoranin provinssin kauppalaivastosta.

 

nor

Amedor - tulisieluiset konservatiivit

Amedorin ja Caldoranin rajaepäselvyydet ovat yleisiä ja aatelissukujen ainaisen kiistelyn aihe. Amedoria ei ole juuri kehitetty provinssina ja sen maatalous ja käsityöteollisuus riittävät juuri omiin tarpeisiin. Tällä hetkellä provinssia johtaa rautanyrkillä kenraali Da Silva, jonka johtama legioona menestyi hyvin haltioita vastaan. Amedorilaisia pidetään vanhoillisina, pahimmillaan rasistisina, ylpeinä ja hieman epäilevinä kaikkea uutta kohtaan. Valontuojan kirkon viranhaltijoilla on suuri valta myös maallisiin asioihin. Provinssin voisi luulla olevan taantumuksellisten kannatusaluetta, mutta kenraali Cesare Da Silva on ilmaissut kiinnostusta muutokseen ja uudistusmielisten tavoitteisiin.

 

nor

Mustavesi - eristäytyneet suon asukit

Mustavesi on saanut nimensä tunnetun maailman suurimmasta suoalueesta, jonka tummat vedet lopulta muodostavat Nuviel joen alkulähteen. Provinssi valloitettiin vuoden 620 tienoilla ja paikallinen, mutta yhteistyökykyinen Vardas-aatelissuku, sai ankarat ehdot hyväksyttyään provinssin johtoonsa näihin päiviin saakka. Provinssi on tärkeä raudantuottaja ja Kauppakilta on viime aikoina kiristänyt otettaan malmituotannosta. Mustavesiläiset haluavat eristäytyä muulta maailmalta ja siksi heitä pidetään etäisen mystisinä, ehkä jopa jännittävällä ja mielenkiintoisella tavalla, elleivät he asuisi keskellä sivistymätöntä suota.

Niin kauan kuin Vardakset ovat totelleet keskushallinnon käskyjä ja maksaneet veronsa, mustavesiläiset ovat saaneet pysyä melko pitkälti omissa oloissaan ja ei-toivotun huomion valokeilan ulkopuolella. Keisariksi havittelevan Artemis Benedictin tie kohti Kolmiliiton sydänalueita tulee kulkemaan Mustanveden tai kiertotietä Ostian provinssin kautta.

 

nor

Ostia - itäiset hevosmiehet

Aikoinaan Ostia kuului Kolmiliiton itäiselle naapurille, Adelothin kuningaskunnalle, mikä näkyy edelleen provinssin tavoissa, aatelissukujen nimissä ja Adelothin ritarikunnian avoimessa ihannoinnissa (unohtaen tietysti luovasti maan muut mukavat erikoisuudet, kuten maaorjuuden). Ostialaisia pidetään yleisesti melko kivikasvoisina ja jyrkkinä, mutta myös luotettavia ja hyvin täsmällisinä. Kolmiliiton armeijan kevyt ratsuväki tulee Ostiasta ja Tuulien tasangoilta. Ostialaisilla aatelissuvuilla on yleensä hyvät välit Adelothiin ja kaikenlaista kauppaa käydään Adelothin ankaran merkantilismin rajoissa.

 

nor

Lucidia - sydänmaat

Lucidian provinssi kuuluu Kolmiliiton ydinalueisiin ja sen väestö pitää itseään “tosilumenorilaisia”. Tämä myös näkyy provinssin asenteissa: sen asukkaat ja aatelissuvut näkevät itseänsä “kolmiliittolaisen kunnian loistavana majakkana sivistymättömyyden synkillä aalloilla”, kuten eräs paikallinen runoniekka taannoin lohkaisi. Dariuksen perinteikäs sotilassuku on vahvasti vallassa jonko päänä toimii uudistusmieliset toimet maanpetoksena tuominnut senaattori Griselda Darius. Lucidiassa on todella vaikea vakuuttaa ketään, mikäli on pienenkin epäilys puhujan epäisänmaallisista arvoista.

 

nor

Teler - toisinajattelijat

Erinomaisesta viskistään kuuluisaa Telerin provinssia hallitsee Angelus-suku, joka on satoja vuosia tukenut Kolmiliiton sotilaallisia pyrkimyksiä, mutta ei ole myöskään tarvittaessa epäillyt ilmaista omia mielipiteitään. Tämä on luonnollisesti aiheuttanut omat ongelmansa, ja nyt Angelus-suku on Iberian Metheras-suvun ohella yksi vallankumouksen näkyvimmistä tukijoista. Aikaisemmin teleriläisillä oli suurempaa sananvaltaa asioissaan, mutta noin sata vuotta sitten silloinen keisari asetti Angelus suvun provinssin johtoon tehtävään kitkeä kaikki "epäkolmiliittomainen" ajattelu. Jyrkimmät separitistit puhuvat Telerin erosta Kolmiliitosta ja jopa tarttuvat silloin tällöin aseisiin saadakseen vaatimuksensa läpi väkisin. Varsinaisesti suuresta ongelmasta ei voida puhua, sillä Angelus suvun ylivoimainen legioona on helposti tuhonnut kaikki kapinapesäkkeet: viimeisin taltutettiin vasta joitain vuosia sitten; kärhämässä kaatui silloinen suvun pää Otto Angelus, jonka tilalle astui nyt haltiasodassa kadonnut Jonathan Angelus.

 

nor

Iberia - etelän helmi

Iberia on Kolmiliiton eteläisin provinssi ja ihanteellista aluetta muun muassa tupakan- ja viininviljelyyn. Katujen Kaupungin, Camorran, läpi virtaava Nuviel-joki päättyy Iberian kautta Mare Profanumiin. Iberian tasankobarbaarit olivat jo varhaisessa vaiheessa uhka Camorran kaupan sujuvuudelle ja sen armeijat valloittivat provinssin jo joskus vuoden 400 tienoilla. Lumenor ja Camorra taistelivat usein provinssin hallinnasta tästä seuranneina aikoina, kunnes yhdistyivät Vesperin kaupunkivaltion kanssa vuonna 550 Kolmiliitoksi.

Provinssin paikallinen väestö on viidensadan vuoden aikana korvannut lähes täysin barbaariset juurensa ja kulttuurinsa "Kolmiliittolaisella sivistyksellä". Suurin ongelma ovat jatkuvat rajaepäselvyydet ja levottomuudet etelän nousevan tähden, Bashirahin-liittovaltion kanssa. Metheras-suvulla on kiistämätön asema provinssin johtavana sukuna, mutta pahat kielet ovat alkaneet puhua sisäisestä kuohunnasta: kaikki eivät suoralta kädeltä hyväksy suvun pään, herttua Sebastian Metheraan, uudistusmielisiä toimia.

 

nor

Lumenor - Valon Kaupunki

Kolmiliiton loistelias pääkaupunki: miljoonan asukkaan metropoli ja vallan symboli. Perimätieto kertoo, että kaupungissa palanut liekki johdatti Magiasodista selvinneitä yhteen ja edelleen satoja vuosia myöhemmin samaa liekkiä pidetään yhä yllä kaupungin korkeimmassa tornissa. Tuhat vuotta siten Valontuojan usko syntyi tässä pyhässä kaupungissa, kun soturimunkki Uther Bernhard tuhosi langenneen enkelin uhraamalla itsensä ja nousi jumaluuteen. Muinainen romantiikka on kriitikoiden silmistä jo karissut ja heidän mielestään kaupunki on keinotekoinen, byrokraattinen, kallis ja liian suureksi kasvanut järjestelmä, joka ahnaasti tuhlaa Kolmiliiton resursseja. Kaupunki on täydellisen kaaoksen partaalla ja tässä tulenarassa tilanteessa sen väestöön nähden siellä on aivan liian vähän sotilaita tai kaartia.

 

nor

Camorra - Katujen Kaupunki

Nuviel-joen varrelle kompassin muotoon rakennettu etelän- ja pohjoisen kaupan solmukohta, Kauppakillan pääkonttorin kotipaikka ja käsityötuotannon keskus, mikä on nakertanut varsinkin tehottomuuteen uppovan Lumenorin taloutta. Tunnetun maailman suurin joki, Nuviel, saa alkunsa Mustaveden soilta ja virraten läpi Camorran, läpi Tuulien Tasangon laskien lopulta Mare Profanumiin. Täällä taotaan kirjaimellisesti rahaa, jopa aatelisarvosta välittämättä, ja porvariston nousu ei ole jäänyt huomaamatta. Senaattori Timothy Hadriania pidetään kansan keskuudessa, varsinkin Camorrassa, suurena sankarina.

 

nor

Vesper - Viisauden Kaupunki

Taikuuden, paperituotannon, Ordo Maguksen ja koulutuksen kehto, jonka Arkkipiispa Lazarus valloitti joitain kuukausi sitten. Tässä sekavassa tilanteessa kaupungista saadaan lähinnä ristiriitaisia tietoja: on epäselvää mitä tavoitteita Arkkipiispa ajaa, onko hän edes kaupungissa ja mitä maageille tehdään. Osa maageista on paennut Noidanmetsästäjiltä ja huhujen mukaa sotilasmaagi Anna Remedeksen johdolla kylvävät kauhua läheisellä maaseudulla kostaen Valontuojan kirkolle kokemansa vääryyden.