Yövartio III
Liekkimeri

Sekalaista

Raha

Pienin summa, josta Yövartion neuvotteluissa puhutaan on yksi kultaraha. Kolmiliiton kaltaisessa aatelisvetoisessa esiteollistuneessa yhteiskunnassa tuloerot ovat erittäin suuria. Suurin osa työläisistä ja maanviljelijöistä elää kädestä suuhun ja saavat olla onnellisia, jos pystyvät ruokkimaan itsensä ja perheensä..

- Yksi kultaraha vastaisi meidän maailmassa suurinpiirtein tuhatta euroa.
- Se on työläisen vuoden palkka.
- Legioonalainen tienaa saman vuodessa, mutta hänellä on täysylläpito.
- Työhevosen saa 5 kullalla, sotaratsu on 25 kullasta ylöspäin.
- Yhdellä kullalla saa hyvän miekan.
- Yhden Kolmiliiton legioonalaisen varustus (miekka, keihäs, panssari yms.) kustantaa n. 5 kultarahaa
- Kolmiliiton legioona (8000 sotilasta) hevospataljoonineen ja onagereineen kustantaisi ainakin 60 000 kultarahaa. Sota on kallista, siksi keskusjohto kustantaa legioonia.

Kaikki Kolmiliitossa ei toimi pelkällä kullalla, vaan vaihtokaupoilla, verovapauksilla ja keskinäisillä sopimuksilla. Yleensä aatelisilla ei ole valtavia rahallisia omaisuuksia, vaan suurin osa omaisuudesta on kiinteää: peltoja, metsiä, kartanoita, kokonaisia kyliä, jokia ja läänejä. Esimerkiksi legioonaa varustaessa heidän ei välttämättä tarvitsee tilittää tuhansia kultarahoja hevoskaupoista, vaan sotaratsuja saattaa löytyä heidän omista talleista. Yleisesti aatelisten pyörittämät järjestelmät eivät ole tehokkaimpia mahdollisia, sillä he suojelevat omia omistuksiaan, ovat muuttuvissa tilanteissa liian vanhoillisia ja joutuvat joskus ylityöllistämään lääninsä väestöä, jotta se ei ala kapinoimaan. Kauppakillalla ei ole samaa ongelmaa, vaan he voivat teettää tuotteita ja ostaa siellä missä on halvinta ja myydä sinne, missä on paras hinta..

 

Kaksintaistelu

Kolmiliitto on rakennettu verellä ja teräksellä. Henkilökohtainen kunnia ja ennen kaikkea edustamansa suvun kunnia on kaikki kaikessa aatelismiehelle. Jokaisella aatelismiehellä (ja vain heillä) on oikeus kantaa miekkaa missä tahansa Kolmiliitossa: senaatin istunnoissa, kirkossa, juhlissa, toreilla ja niin edelleen. Muut asetta julkisesti kantavat henkilöt, elleivät he ole kaartilaisia tai sotilaita, voidaan jopa pidättää ja aikeensa selvittää. Mikäli aatelismiestä tai sukua loukataan tai hän on nähnyt kokeneensa jonkinlaista vääryyttää, hänellä on oikeus haastaa loukkaava osapuoli kaksintaisteluun. Kaksintaistelussa on oltava läsnä vähintään yksi hyvämaineinen todistaja, parhampia ovat puolueettomana pidetyt Valontuojan papit tai valtion tuomarit. Kaksintaistelun säännöt on sovittava ennen ottelua ja todistaja kirjaa ne tarvittaessa ylös. Kaksintaistelun ei ole välttämätöntä päättyä toisen osapuolen kuolemaan, varsinkin jos kyseessä on molempien osapuolten mielestä vähäinen loukkaus.

Teoriassa vallasnaisen voi haastaa kaksintaisteluun loukkauksesta, mutta tavallista se ei ole. Tällöin nainen saa valita esitaistelijan edustamaan itseään. Sama koskee myös vanhoja aatelismiehiä, mutta toki esitaistelijan käyttöä pidetään heikkouden merkkinä.

Lue lisäksi jos kiinnostaa... Kolmiliiton lakeja