Säännöt

Sotahuudossa menestyminen ja palkitseminen

Sotahuuto 2006:ssa tullaan parhaiten menestyneelle ryhmälle luovutettavan juhlallisin seremonioin kiertopalkinto. Ryhmien välistä menestystä mitataan pisteytyksellä. Saunavuorot tulevat myös menemään pistetilanteen mukaisessa järjestyksessä.

Pisteet

Sotahuudossa jokaisen osallistuvan joukkion menestystä mitataan neljällä eri tapaa. Nämä neljä tapaa ovat selkeässä tärkeysjärjestyksessä:

1. Skenaarioiden tavoitteiden täyttäminen. Mikäli joukkio on puolella, joka täyttää skenaarion tavoitteet, se saa selvästi eniten glooriaa.

2. Oman lipun hallussa pitäminen. Poikkeuksena viimevuotisiin sääntöihin, lippunsa menettänyt joukkue saa silti voittopisteet mikäli ryhmän joukkue voittaa kyseisen skenaarion. Näin viimeiseen mieheen joukkueensa voiton vuoksi uhrautuvan ryhmän ei tarvitse jäädä nuolemaan näppejään. Itse lipun menetyksestä saa silti miinuspisteitä.

3. Muiden lippujen vieminen ja hallussa pitäminen skenaarion loppuun asti. Joukkio, joka onnistuu viemään muiden joukkioiden sotaliput, saa siitä mainetta ja kunniaa.

4. Oman joukkion jäsenten hengissä pitäminen. Mitä enemmän joukkion jäseniä skenaarion aikana kuolee, sitä heikommin sotilasjoukon katsotaan menestyneen.

Lisäksi satunnaisia muutoksia koko joukkion menestykseen voi saada yksilöiden epätavanomaisesta urheudesta vaaran edessä tai epäurheilijamaisesta käytöksestä. Skenaario jossa toinen osapuoli aloittaa altavastaajan asemassa, esim. alivoimaisena, saa tämä osapuoli tilanteen vakavuuteen suhteutetun pistekertoimen. Esim 1,5x tai 2x. Kaikki Sotahuudon aikana taistellut skenaariot vaikuttavat joukkion kokonaismenestykseen. Koko tapahtuman summittainen menestys ilmoitetaan ensimmäisen kerran lauantai-iltana. Lopullinen tilanne julistetaan viimeisten taistelujen laannuttua sunnuntaina.

Taistelusäännöt

Taistelusäännöt ovat yksinkertaiset. Osuma aseesta raajaan tekee raajan käyttökelvottomaksi ja osuma vartaloon tai päähän tappaa. Uusi osuma jo vahingoittuneeseen raajaan johtaa kuolemaan.

Tarkemmin määriteltyinä käden osalta kädeksi lasketaan hauis ja käsi siitä alaspäin aina sormiin asti (*). Olkapää ja hartia ovat vartaloa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen terveeseen käteen nopeasti, ja sen jälkeen loukkaantunut käsi laitetaan selän taakse. Lonkka ja nivuset ovat vartaloa, kaikki tästä alaspäin on puolestaan jalkaa. Loukkaantunut jalka nostetaan ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Uusi osuma jo vahingoittuneeseen raajaan johtaa kuolemaan.

Kaikki kaulasta ylöspäin kuuluu pään alueeseen. Vartaloa on kaikki, mikä ei ole kättä, jalkaa tai päätä. Kehotamme osallistujia välttämään päähän lyömistä, mutta osumat päähän lasketaan (**).

Osumaksi lasketaan mikä tahansa aseen terän tai vaikuttavan osan (kuten sotanuijien kärki) osuma, joka osuu taistelijaan asti ja on tullut kunnon liikkeestä. Tämä tarkoittaa, ettei miekan lappeella läpsyttely kymmenen sentin liikkeellä vastustajaa vasten tarkoita ylettömän montaa osumaa, vaan korkeintaan yhtä osumaa alkuperäisestä iskusta. Selvästi vartalosta erillään oleviin vaatteisiin tulleita osumia ei lasketa, mutta epäselvissä tilanteissa toivomme, että osuman saaja selvästi ilmaisee tilanteen vaikkapa huokaisemalla "Huh, onneksi osui vain viitanliepeeseen". Tärkeintä on, että lyöjäkin tietää, osuiko annettu isku vai ei.

Takaapäin lyöminen

Jos pääsette lyömään vastustajaanne takaa tai muuten ilman, että kohde huomaa iskun tulevan, isku on syytä kohdistaa hartiaan, pakaraan tai muuhun kohtaan, jossa ei ole mitään hajoavaa (varokaa erityisesti takaraivoa, niskaa ja munuaisia). Isku, joka tulee takaapäin tai yllättäen, on aina tappava; edes haarniska ei auta näitä osumia vastaan. Jos teitä tapahtuman aikana isketään vaikkapa jalkaan ilman, että tiedätte, kuka teitä lyö, olette välittämästi hengettömiä ettekä jää selittelemään tilannetta. Iskun voimalla ei ole väliä. Halutessaan yllättävä vastustaja voisi murjoa yllätettyä täydellä voimallaan, mutta kohteliaan kevyt kosketus riittää ilmaisemaan, että osuma olisi voitu iskeä minne tahansa.

Tätä sääntöä käytetään, jotta takaapäin hyökkäävän ei tarvitse lyödä uhriaan päähän tai muuhun oikeasti vaaralliseen kohtaan.

Sama yhden iskun periaate pätee tilanteessa, jossa hyökkääjä voi vapaasti valita iskukohdan. Jos puolustaja on esimerkiksi piiritettynä kaikilta puolilta tai jos hänen kurkulleen on asetettu ase, ei useita iskuja tarvita. Tällaisissa tilanteissa mikään selittely ei auta, ottelu on ohi ja taukopaikka kutsuu.

Tämän säännön noudattamisessa oli epäselvyyksiä viime vuonna. Tilanteisiin tullaan tarvittaessa tänä vuonna puuttumaan ankarammin; tuskin kukaan haluaa roimaa pistevähennystä koko joukkueelle yhden sankarin epäurheilijamaisesta käytöksestä. Toki ymmärrämme, että vahinkoja tapahtuu ja tekevälle sattuu, mutta koittakaa pitä edellämainittu mielessänne.

Panssari

Peliteknistä yhden pisteen suojaa tavoittelevan on syytä lukea seuraava kappale tarkkaan. Panssari suojaa yhdeltä osumalta jokaisessa osumapaikassa, jossa sitä on, mutta vain panssarin peittämältä alueelta.

Yleistä

Panssari ei saa aiheuttaa vaaraa käyttäjälleen tai kanssataistelijalle
Panssari ei saa olla rakennettu niin, että se rikkoo muiden osallistujien aseita. Luonnollisesti vahinkoja sattuu ja esim. historiallisten käsisuojien ”siivekkeet” saattavat aseita rikkoa. Ne kuitenkin hyväksytään, kunhan niiden reunat on pyritty hiomaan mahdollisimman pyöreiksi.
Panssarin ulkonäköön ja realistisuuteen tulee panostaa.

Rengaspanssarit

Niittaamattomissa panssareissa neljä yhteen -kudoksella langan paksuuden suhde lenkin sisähalkaisijaan saa olla korkeintaan 4:25. Muilla kudoksilla tehdyn panssarin tulee kestävyydeltään vastata vähintään tätä. Niitatut rengaspanssarit ihaillaan tapauskohtaisesti.
Suositeltava materiaali on rautalanka. Epäautenttiset materiaalit ovat hyväksyttäviä, jos panssari on uskottavan näköinen ja sen omistaja on nähnyt tavallista suurempaa vaivaa panssarinsa eteen.
Paitojen ja muiden rengaspanssarien tulee olla historiallisesti uskottavaa mallia. Esim. rengasbikineistä ei anneta suojauspisteitä. Rengasalushousut ovat hyväksyttävä suoja, kunhan ne muistuttavat myöhemmällä 1400-luvulla tulleita rengaspanssarishortseja, eivät esim. moderneja tangoja.

Nahkapanssarit

Nahkapanssariksi hyväksytään noin 3mm tai paksumpi keittämällä kovetettu nahka tai muu todella tukeva nahka, esimerkiksi ns. pohjanahka. Kromiparkittu nahka, jota ei voi kunnolla kovettaa keittämällä, käy, kunhan sitä on riittävän paksu kerros vastaamaan ominaisuuksiltaan 3mm keittämällä kovetettua nahkaa.
Nahka muiden panssarien – esimerkiksi kangaspanssarien – osana hyväksytään.

Levypanssarit

Levypanssarien tulee ensisijaisesti olla valmistettu 1mm tai paksummasta pellistä tai olla muodon, esim. kuperat muodot, tai erikoismateriaalin, esim. tietyt jousiteräkset, vuoksi vähintään yhtä vahva. Jos levypanssari on tehty selkeän epäautenttisesta materiaalista, tulee sen olla selkeästi tunnistettavaa historiallista ja tapahtumakehykseen sopivaa mallia. Kaiken muovin ja muun epäautenttisen materiaalin tulee olla peitetty niin, ettei kolmen metrin päästä niitä erottaisi vastaavasta autenttisin menetelmin valmistetusta panssarista. Epäautenttisista materiaaleista valmistetun panssarin tulee vahvuudeltaan vastata vähintään teräspellistä valmistetun panssarin vähimmäisvaatimusta.
Levyn kaikki kulmat ja reunat tulee olla hiottu tylsiksi. Mikään levypanssarin osa ei saa iskun seurauksena vahingoittaa käyttäjäänsä tai muita. Kyynärkuppeja käyttäviä taistelijoita kehotetaan varomaan, ettei vahingoita niillä muita.
Levypanssarin muodolta odotetaan jonkinasteista realistisuutta. Futuristiset panssarit, esim. cylonit Battlestar galacticasta, eivät Sotahuutoon kuulu. Panssareita, jotka ovat historiallisia mutta muodoltaan selkeästi ja reippaasti tapahtumakehyksen ulkopuolella, ei suositella.

Kangaspanssarit

Kangaspanssarin tulee olla puuvillaa, pellavaa tai muuta luonnonmateriaalia. Polyesterivanu ja tekokuidut kangaspanssareissa ovat kiellettyjä.
Kangaspanssarin tulee olla riittävän paksu. Levy- tai rengaspanssarin alla käytettäväksi tarkoitettu ohuempi kangaspanssari ei riittävä panssariksi itsenään. Panssarien tulee vastata suojaavuudeltaan vähintään kymmenenkerroksista pellavaa, joka on tikattu viiden sentin välein.
Kangaspanssari saa olla valmistettu ”nakkitakkitekniikalla” tai pehmustuksen päältä tikkaamalla. Monikerroksiset vaatteet tulee myös tikata. Tikkaamattomia pehmustevaatteita, kuten tyynyjä, ei lasketa panssareiksi.
Kangaspanssareilta edellytetään uskottavaa ulkonäköä. Esimerkiksi paksusti topattu ja tikattu kiltti hyväksyttäisiin korkeintaan huumorisyistä.

Kypärät

Kypäräksi hyväksytään kaikki, mikä suojaa päätä oikeasti tapaturmilta. Poikkeuksena levyhaarniskasäännöistä, myös muovi ja muut selkeän epäautenttiset materiaalit ja mallit käyvät, mutta niiden naamioimista suositellaan. Lätkäkypärästä saa siis suojauksen.
Kypärien sisällä tulee turvallisuussyistä olla jonkinlainen pehmustus tai kannattelujärjestelmä, joka erottaa metallikuoren käyttäjän päästä. Pehmustehuppu tai nahkainen kypärän sisus käy mainiosti.
Kypärässä ei saa olla suuria kovia ulokkeita, jotka voivat toimia vipuvartena ja vahingoittaa siten käyttäjän niskaa. Esimerkiksi rumat ja epäautenttiset sarvet viikinkikypärissä ovat kiellettyjä.
Jos kypärässä on leukaremmi, ei siitä saa aiheutua käyttäjälle tukehtumisvaaraa.

Tilanteessa, jossa henkilöllä on rengaspaidan hiha suojaamassa hauista ja tämän lisäksi käsivarsisuoja, osuma joko hihaan tai käsivarteen kumoutuisi haarniskan takia, mutta kumpikin suoja menettäisi "tehonsa". Jos taas osuma olisi tullut suojaamattomaan kyynärpäähän, käsi olisi mennyt käyttökelvottomaksi. Tosin haarniska voisi yhä suojata, jos samaan käteen tuleva uusi isku, joka normaalisti tappaisi, osuisikin haarniskaan. Panssari ei uusiudu skenaarion aikana, mutta huomioidaan uudestaan joka skenaariossa. Jos skenaarion säännöt sallivat henkiinheräämisen, palautuu panssarikin uuden hengen myötä.

Tapahtumaan suositellaan kunnollisia kenkiä, hanskoja ja jonkinlaista kypärää. Panostakaa turvallisuuteen älkääkä olko huolissanne ulkomuodosta. Harmaaksi maalattu armeijan potta tai jääkiekkokypärä suojelee päätänne, joten ottakaa sellainen mukaanne, jos vain voitte.

Kypärä

Kuten sanottu, kypärän historiallisella autenttisuudella ei ole niin väliä, jolla haluamme rohkaista jokaista ottamaan kypärän matkaan.

Avokypärä ei suojaa peliteknisesti kasvo-osumalta. Kehoitamme pelaajia välttämään kasvoihin lyömistä, sillä se on paikka johon bofferi tekee todellista vahinkoa. Osumia kasvoihin kuitenkin tulee, ja ne lasketaan. Suosittelemme siis jonkinlaisen silmikon hankkimista. Jääkiekkokypärä on hyvä esimerkki turvallisesta kypärästä.

Haavoittumisen hoito

Taisteluissa ei ole mitään ihmeparannusta, magiaa tai muuta vastaavaa. Taistelussa on kuitenkin haavureita, jotka osaavat parantaa raajoihin tulleita vammoja. Haavojen hoito tapahtuu ainoastaan haavurille annetulla valkoisella harsolla, joita saa retkueen koosta riippuen 1 side per 3 pelaajaa. Eli 15 hengen ryhmä saisi 5 sidettä, joilla voi siis sitoa skenaariossa korkeintaan 5 haavoittunutta raajaa. Siteet tulevat olemaan noin 2m mittaisia. Jos side irtoaa tai lerpattaa yli 30cm matkalta, katsotaan haava huonosti hoidetuksi ja vamma säilyy.

Kuolema

Kun olette saaneet kuolettavan osuman, nostakaa kätenne päänne päälle, pitäkää asettanne terästä kiinni pitäen väärin päin kädessänne ja suojatkaa päätänne kaikella varustuksellanne. Tämän käytännön tarkoituksena on, että jokainen, jopa takananne olevat, näkevät teidän lopettaneen taistelemisen. Älkää kuoltuanne löntystelkö pois taistelukentältä ase kourassa, sillä teitä voidaan luulla esimerkiksi oveliksi selkäänkiertäjiksi. Epäselviä tapauksia pidetään taistelukykyisinä ja heitä vastaan saa käydä.

Kun joudutte pois ottelusta, palatkaa käsiä päänne päällä pitäen ja aseen kahva taivasta kohti ojennettuna taistelun alussa osoitettuun taukopaikkaan. Pyrkikää palaamaan taukopaikallenne ilman, että kuljette omien rivienne tai vastustajienne rivistöjen läpi. Älkää keskustelko taistelussa mukana olevien kanssa, älkääkä jääkö käsittelemään mahdollisia epäkohtia tapahtuma-alueelle, vaan käsitelkää tilanne vasta taukopaikalla olevien valvojien kanssa.

Halutessaan taistelija voi antautua, esimerkiksi alivoimatilanteessa, jossa hän olisi saamassa paljon tarpeettomia osumia vailla mahdollisuutta "vastata tuleen" tekemällä selkeän kuolemiseleen ja tehden selväksi olevansa antaunut. Tälläistä taistelijaa EI SAA lyödä! Kyseinen vanki katsotaan peliteknisesti kuolleeksi, eli häntä ei tarvitse vartioida. Jousimiehistö menettelee myös tällä tavoin ajautuessaan lähitaisteluun ilman lähitaisteluasetta.

Yleistä turvallisuudesta

Kukaan ei ole Sotahuudossa kenenkään vihollinen, vaikka taisteluissa vastapuolilla voidaankin olla. Pitäkää ensisijaisena tavoitteenanne kaikkien yhteistä turvallisuutta. Jos jokin tuntuu olevan pielessä, älkää pelätkö huomauttaa asiasta ensin vaarassa oleville tai sitä aiheuttaville ja jos tämä ei tepsi, tapahtuman valvojille. Valvojia taistelee myös tapahtumien keskipisteessä joukkojen mukana, jotka puuttuvat ankarasti epäurheilijamaiseen käytökseen, epäkohtiin ja aseiden rikkoitumisiin. Heidän sanansa on laki. Toivoisimme osallistujilta aktiivisuutta puuttua juuri omien tovereiden töppäilyihin.

Jos huomaatte vaaratilanteen, jossa ihmisten turvallisuus turvallisuus vaarantuu (esimerkiksi joku on perääntymässä alas jyrkänteeltä) tai jotain merkittävää on tuhoutumassa (esim. jonkun silmälasit, lääkkeet ja kännykkä leviävät hajonneesta kassista rynnivien laumojen jalkoihin), voitte pysäyttää taistelun huutamalla kovaan ääneen "SEIS!". Jos kuulette seis-huudon, lopettakaa välittämästi taisteleminen ja huutakaa itsekin "SEIS!". Mitään ensimmäisen seis-huudon jälkeen tulleita osumia ei lasketa ja taistelu aloitetaan kaikkien toistamalla "Jatkuu!"-huudolla. Seis-huuto on avunhuuto, joten älkää huutako sitä harkitsematta.

Hankkikaa ja käyttäkää tarvitsemianne turvavarusteita. Pitäkää omat lääkkeenne mukananne. Älkää antako hetken huuman tai turhautumisen vaikuttaa arvostelukykyynne. Käyttäytykää kohteliaasti ja avuliaasti.

Silmälasit

Käyttäkää piilolinssejä, jos vain mahdollista, sillä viimeistään jonkun omalla puolellanne olevan taistelijan kyynärpää voi tiputtaa silmälasinne kymmenien ihmisten tallottavaksi. Kannattaa myös harkita sellaisen umpikypärän hankkimista jonka sisään lasit mahtuvat. Lasit päässä saa toki taistella, mutta omalla vastuulla. Vahinkojen sattuminen on kuitenkin jopa todennäköistä.

Lähitaisteluaseet

Aseina käytetään sekä bofferi- että lateksiaseita. Ennen kuin aseen saa tuoda taistelualueelle, se pitää tarkastuttaa virallisilla aseentarkastajilla, jolloin se myös merkitään hyväksytyksi. Kaikki historialliset asetyypit ovat sallittuja, vaikka bofferihangot, mutta epätavanomaisten aseiden kohdalla turvallisuus tarkastetaan erityisen huolella. Miettikää siis tarkkaan mitä otatte mukaan. Tähdätkää kaikissa rakenteluissanne käyttöturvallisuuteen. Erityisesti pistokärjet, varsinkin lateksien, ovat tarkassa syynissä. Suurella osalla lateksiaseista, erityisesti keihäillä, ei saa tapahtumassa pistää niiden liian pienien ja kovien kärkien vuoksi.

Kiellettyjä aseita ovat mm. epähistorialliset asetyypit, bofferisauva sekä pienet heittoaseet (tikarit, heittotähdet).

Mikäli ase hajoaa taistelussa, sillä ei missään nimessä saa jatkaa taistelemista. Tällaisella aseella ei saa enää edes torjua, vaan se tulee poistaa taistelusta mahdollisimman nopeasti. Jos havaitsette vastustajallanne rikkoutuneen aseen, huomauttakaa siitä hänelle älkääkä jatkako taistelua hänen kanssaan. Rikkoutuneita aseita ei saa korjata taistelun aikana vaan vasta taistelujen välisellä tauolla. Vaarallisiksi muuttuneet aseet voidaan poistaa tapahtumasta, vaikka ne olisivatkin alunperin läpäisseet turvatarkastuksen. Varautukaa siihen, että aseet saattavat vioittua taistelujen aikana - korjaustarpeita ja vara-aseita kannattaa ottaa mukaan hieman enemmän kuin olettaisi tarvitsevansa.

Jousiaseet

Mikäli tuot jousen tapahtumaan, tulee sinun lukea tämä ja toimia ohjeiden mukaan. Tässä mainittujen asioiden lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös muihin bofferiohjeisiin, välttääkää esim. tähtäämistä arkoihin paikkoihin.

Jousien ja nuolien tarkastaminen hoidetaan paikan päällä varsinaisen tapahtuman alussa, muiden aseiden tarkastamisen yhteydessä. Jokainen ammuttu tai muuten kovia kokenut nuoli tarkastetaan ehdottomasti skenaarioiden välillä jousitiimin toimesta. Tarkastus tapahtuu Camulosin Villikarjujen lipulla (sininen villisika valkoisella pohjalla).

Linkojen ja heittoaseiden osalta alkutarkastuksessa ilmoitetaan, täytyykö ne tarkastuttaa joka käytön jälkeen vai ei. Turvallisimmatkin aseet on syytä tarkistaa henkilökohtaisesti jokaisen käytön jälkeen. Sekaannuksen välttämiseksi kukaan muu kuin aseen kyseiseen taisteluun tuonut taistelija ei saa ottaa kantama-aseita käyttöönsä tai ryhtyä siirtämään niitä taisteluiden aikana. Ammukset ja heittoaseet saa toki siirtää jaloista pois, mutta piilotusleikkeihin ei ryhdytä.

Jousien vetolujuus on rajoitettu 25 paunaan (lb). Tätä voimakkaampia jousia ei sallita. Paunamäärillä tarkoitetaan sitä voimaa joka vaaditaan jousen virittämiseen nuolen pituudelle. Tämä voidaan mitata asettamalla jänne vaikkapa vaakaa tai kalapuntaria vasten ja virittämällä jousi siihen kohtaan johon se nuolen kanssa viritettäisiin. 25 paunaa on 11.4 kiloa.

Suosittemme myös pehmustamaan jousen kärjet, sillä ne voivat epähuomiossa osua johonkuhun taistelun melskeessä.

Jousien minimiampumaetäisyys on kaksi (2) metriä. Tätä lähempää jousella ei saa ampua. Jos metri on liian suhteellinen käsite niin käyttäkää mittana kohteenne pituutta ja lisätkää puolet.

Myöskin ammuttaessa tuleen aina ottaa huomioon tuulen vaikutus nuolen lentoon, sekä vaara nuolen kimpoamisesta. Stantardi boffonuolen kärki on kuin superpallo: jos nuoli osuu johonkin kiinteään se todennäköisesti kimpoaa takaisinpäin ainakin jonkin matkaa.. nokki edellä. Katsokaa mihin ammutte.

Nuolen tulee olla sulitettu ja nuolen varressa tulee olla esim. teippiä estämässä sälöytymistä varren katketessa. Tämä siis jos käyttää puisia varsia, kuten useimmat tekevät. Mikäli varsi on ei-säröytyväää materiaalia mitään päällystettä ei tarvita. Suosittelen paksua ja jäykkää pakkausteippiä. Liian ohut teippi päästää sälöt lävitseen.

Nuolen kärki ei saa mahtua silmäkuoppaan (kärjellä tulee olla 5cm halkaisija) eikä nuolen kärjessä saa olla oikeaa, terävää kärkeä sisällä. (Joskus on nähty kärjen sisälle unohtuneita taulukärkiä jotka olisivat voineet puhkaista koko kärjen ja mahdollisesti kohteensa samalla.) Myöskään kärki ei missään tapauksessa saa kääntyä sivuun osuessaan kiinteään esteeseen.

Nuolen varren päässä tulee olla kolikko tai muu vastine (olkoon se sitten metallia, paksua nahkaa tai puuta) estämässä varren päääsyä puhkaisemaan pehmusteita. Pelkkä puutappikin pääsee patjasta ja supelonista ennen pitkää läpi jollei sitä jotenkin estä. Yksi toimiva tapa on liimata vaikkapa 2cm pätkä harjanvartta, johon on porattu nuolenvarren kokoinen reikä, tiukasti nuolenvarren kärkipäähän. Tämän kanssa kolikkoa ei tarvia ja lisäksi se tukee koko kärkeä mukavasti.

Nuolen kärjen pehmustus tulee olla riittävä. Riittävänä pehmustuksena pidetään vähintään 5cm paksua superlonkerrosta ja vähintään 2cm retkipatjaa. Materiaalien ei tarvitse välttämättä olla samoja kuin tässä mainitut, kunhan niiden ominaisuudet ovat enemmän tai vähemmän vastaavat. Huomatkaa, että mikäli saatte nahkapään tai tussunuolen (tai miksi sitä haluaakaan kutsua) ominaisuudet vastaamaan tätä pehmustusta, vaikka pehmusteena onkin kangasta ja nahkaa, ne voidaan hyväksyä.

Tavoite olisi saada turvallinen, lievästi etupainoinen projektiili joka tuntuu korkeintaan yhtä pahalta kuin normaaliosuma bofferimiekasta. Ottakaa huomioon myöös että nuolet tulevat yleensä yllättäen, kohde ei ehkä ehdi jännittämään lihaksiaan tai muuten valmistautumaan osumaan nuolestanne.

Lisäksi järkeä saa käyttää. Jos nuoli on liian kova, liian painava, ei selvästikään lennä oikein.. jne. se tullaan hylkäämään. Nuolet ja jouset voivat olla vaarallisia eikä niiden kanssa leikitä.

Nuolessa tulisi olla kolme sulkaa. Kaksisulkaiset hyväksytään kyllä, mikäli sulat ovat kunnossa ja nuoli lentäää suoraan, mutta suosittelen silti laittamaan sen kolmannenkin sulan. Muovi- tai luunokit eivät myöskään ole pakollisia, mutta vähentävät riskiä nuolenvarteen tehdyn lovinokin lohkeamisesta. Jänne saattaa tälläisissä tapauksissa heittää irronneen sälön kauaskin.

Suosittelen nokkia tehdessä tekemään porakoneella reiän ja sitten puukolla kaivamaan uran auki reikään asti. Näin loven pohja jää pyöreäksi eikä lohkea niin helposti, ja on ystävällisempi jänteellekin.

Miksi näin? Larppaajan käsikirjan ohje esim. sallii paljon pienemmään pehmustemäärän. Niin sallii, mutta Sotahuuto2006 ei ole larppi. Larpeissa on yleensä muutama kymmenen aseistettua hahmoa jotka joutuvat tappelemaan korkeintaan kerran pelin aikana. Sotahuuto2006 on tapahtuma, johon on odotettavissa vajaa kolmesataa taistelunhaluista soturia. Kyseessä on taistelutapahtuma ja tappeluja tulee varmasti joka sormelle ja varpaalle. Jokainen nuoli tullaan ampumaan todennäköisesti useita kertoja, sikäli kun kestävät ehjinä. On myös odotettavissa että osumia tulee arkoihin paikkoihin ja tavoilla joita ei voi nähdä ennalta. Tästä syystä niinkin vaarallisen välineen kuin jousen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Sotakoneet

Sotakoneet, kuten tykit ja katapultit, syynätään erityisen tarkkaan ja niistä on syytä ilmoittaa järjestäjille hyvissä ajoin. Foorumeilla pohditaan sallittuja ammustyyppejä ja sotakoneita.

Valvojat

Viimeisenä, mutta ei missään nimessä vähäisimpänä Valvojat. Kokeneista osallistujista ja tapahtumanjärjestäjistä nimitetään taistelijoiden joukkoon valvojia. Heidät tunnistaa oikeaan käteen sidotusta nauhasta, joka esitellään kaikille tapahtuman alussa.

Valvojien tehtävänä on valvoa taistelun turvallisuutta. He saavat tarvittaessa keskeyttää taistelun, jos vaaratilanteita ilmenee tai huomauttaa yksittäiselle taisteluun osallistujalle tämän toiminnasta. He osaavat neuvoa, missä ensiapupiste on, ja heillä on puhelimet, joilla saadaan paikalle apua hätätilanteessa. Valvojat voivat myös tarkastaa aseenne turvallisuuden, jos te tai joku muu epäilee aseen kuntoa. Valvojat voivat tarpeen vaatiessa poistaa vaaralliset aseet käytöstä. Jos joku osallistujista käyttäytyy vaarallisesti tai muita suuresti häiritsevästi, valvojat voivat määrätä hänet poistumaan paikalta taistelun ajaksi. Törkeissä tahi toistuvissa tapauksissa valvojat voivat määrätä jonkun poistumaan koko tapahtumasta, mutta tätä ei tule tapahtumaan muuten kuin raivohullun lailla toimiville ja jatkuvasti huijaaville.

Jos syntyy kinaa osumista eivätkä osalliset itse onnistu pulmiaan ratkaisemaan, valvojat ratkaisevat tilanteen. Yleensä on kuitenkin parempi epäselvissä tilanteissa tyytyä ottamaan epäselvä isku herrasmiesmäisesti osumana vastaan, eikä jäädä inttämään asiasta.

(*) Sormiin tullet osumat lasketaan, vaikka sormet olisivat kiinni aseessa. Tätä sääntöä käytetään, sillä muuten jotkut osallistujat torjuvat rystysillään. Tämä lisää sormien vahingoittumisriskiä, ei vähennä sitä. Suosittelemmekin osallistujille hyviä hanskoja tai aseita, joissa on riittävä suoja sormille. Tämän lisäksi neuvomme opettelemaan torjumaan niin, että sormet ovat turvassa.

(**) Päähän lyömisestä keskusteltiin viime vuonna pitkään ja hartaasti mm. larp.fi:ssä sen sallimisen ja kieltämisen puolesta. Pää on niitä harvoja paikkoja, johon osuessaan bofferi voi aiheuttaa oikeaa vahinkoa. Osallistujia pyydetäänkin välttämään päähän lyömistä. Päähän tulleiden osumien laskeminen on kuitenkin perusteltua, sillä se lisää osallistujien kiinnostusta suojata päätään. Tapahtumissa, joissa päähän tulleita osumia ei ole laskettu, on nähty tilanteita, joissa (hankalaksi koettuja) kypäriä tai muita suojia ei ole käytetty, päätä kohti tulevia iskuja ei ole edes yritetty torjua ja on taisteltu asennossa, jossa pää on edessä "tyrkyllä". Tämä ei ole suositeltavaa, koska se lisää vahinko-osumien määrää ja vakavuutta huomattavasti. Pahimmillaan päätä on bofferoitaessa jopa käytetty aktiivisena torjuntavälineenä.

Kun päähän tulleet osumat huomioidaan, osallistujat toivon mukaan hankkivat sopivia kypäriä ja suojia sekä taistelevat niin, että pää pidetään mahdollisimman hyvässä turvassa, jolloin osumia tulee vähemmän ja niihin ollaan varauduttu. Tämä kaikki lisää taistelun realistisuutta. Sotahuuto2005:ssa sallittiin päähän lyönnit, eikä siitä aiheutunut ylitsepääsemätöntä vahinkoa, osallistujien ymmärtäessä edellämainitut seikat. Toki ilman kypärää saa taistella, mutta teitä on varoitettu.